Hankintatoimen suorahaku

Suomen hankintamarkkina elää vuosina 2026–2030 poikkeuksellisen voimakasta murroskautta. Hankintatoimi on lopullisesti siirtynyt taustalla vaikuttavasta operatiivisesta ostotoiminnasta organisaatioiden strategiseen ytimeen, jossa se vastaa kilpailuedun rakentamisesta, toimitusketjujen resilienssistä ja huoltovarmuuden turvaamisesta. Geopoliittiset jännitteet ja globaalien toimitusverkostojen uudelleenjärjestelyt ovat nostaneet turvallisuuskriittiset hankinnat johtoryhmien asialistalle. Samaan aikaan julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa toimivat organisaatiot joutuvat sopeuttamaan strategioitaan merkittäviin sääntelymuutoksiin, mikä heijastuu suoraan hankintatoimen rekrytointitrendeihin.

Vuoden 2026 aikana voimaan astuva hankintalain uudistus muuttaa markkinan dynamiikkaa perusteellisesti. Sidosyksiköille eli in-house-yhtiöille asetettu kymmenen prosentin vähimmäisomistusosuusvaatimus ja yli kymmenen miljoonan euron hankinnoissa pakolliseksi tuleva markkinakartoitus pakottavat julkiset hankintayksiköt uudistamaan toimintamallejaan. Siirtymäaika vuoden 2027 kesäkuuhun asti luo organisaatioille paineen löytää asiantuntijoita, jotka kykenevät arvioimaan hankintamallien soveltuvuutta ja hallitsemaan monimutkaisia sopimuskokonaisuuksia. Kilpailu ulkoistetuista palveluhankinnoista kiristyy, kun yksityiset toimijat pääsevät aiempaa laajemmin osallistumaan kilpailutuksiin. Tämä edellyttää syvällistä ymmärrystä sekä julkisen sektorin sääntelystä että yksityisen sektorin kaupallisesta ketteryydestä, mikä lisää painetta erityisesti hankintajohtajien suorahakuun.

Osaajapula on muodostumassa yhdeksi alan suurimmista kasvun esteistä. Julkisen sektorin hankintatoimessa on käynnissä merkittävä eläköitymisaalto, joka poistaa markkinoilta hiljaista tietoa juuri silloin, kun hallinnollinen vaativuus kasvaa. Samaan aikaan uudet osaamisvaatimukset, kuten valtiovarainministeriön päivitettyjen JYSE 2025 -ehtojen soveltaminen, vastuullisuusdirektiivien (CSDDD, CSRD) edellyttämä toimitusketjujen läpinäkyvyys ja digitaalisten hankintajärjestelmien hallinta, vaativat täysin uudenlaista profiilia. Pelkkä perinteinen ostotoiminnan tuntemus ei enää riitä, vaan markkinoilla etsitään analyyttisiä strategisia johtajia, jotka ymmärtävät dataa ja kykenevät fasilitoimaan vaativia markkinavuoropuheluita.

Maantieteellisesti Suomen hankintaosaaminen on vahvasti keskittynyt Helsingin seudulle, jossa sijaitsevat valtioneuvoston virastot, Hansel Oy sekä suurimpien pörssiyhtiöiden pääkonttorit. Kuitenkin hyvinvointialueiden vakiintuminen ja teollisuuden investoinnit ovat vahvistaneet alueellisia keskittymiä. Tampere ja Oulu erottuvat merkittävinä teknologia- ja teollisuushankintojen solmukohtina, joissa korostuu tiivis yhteys toimitusketjun suunnittelun osaajiin. Kun tarkastellaan laajemmin Suomen suorahakumarkkinaa, on selvää, että menestyvät organisaatiot rakentavat nyt hankintatiimejä, joissa yhdistyvät juridinen tarkkuus, teknologinen ymmärrys ja kyky navigoida jatkuvassa globaalissa murroksessa. Yritysjohdolle tämä tarkoittaa, että seuraajasuunnittelu, sisäisen osaamisen vahvistaminen ja kokeneiden johtajien harkittu houkuttelu on nivottava yhdeksi johdonmukaiseksi ohjelmaksi vuoteen 2030 asti. Samalla päätöksenteossa korostuvat selkeä vastuunjako, ennakoiva kapasiteettisuunnittelu ja kyky muuttaa markkinamuutokset konkreettisiksi rekrytointi- ja johtamistoimiksi. Hallituksille ja johtoryhmille tämä merkitsee käytännössä tiiviimpää yhteistyötä liiketoiminnan, operaatioiden, riskienhallinnan ja osaajasuunnittelun välillä koko investointisyklin ajan. Kun organisaatioilla on selkeämpi näkemys tulevista kyvykkyystarpeista, myös kriittisten johtajarekrytointien ajoitus, vastuunjako ja perehdytys voidaan suunnitella huomattavasti tarkemmin. Monissa yrityksissä korostuu nyt tarve johtajille, jotka pystyvät yhdistämään kaupallisen harkinnan, operatiivisen kurinalaisuuden ja käytännön muutoksenhallinnan samaan toimintamalliin. Siksi markkina suosii johtajia, jotka kykenevät vahvistamaan suorituskykyä, kehittämään sisäisiä tiimejä ja luomaan luottamusta asiakkaiden, sijoittajien ja kumppaneiden suuntaan samanaikaisesti. Johtamispäätöksissä painottuvat myös selkeät prioriteetit, realistinen resurssien käyttö, toimiva raportointi sekä kyky viedä strategia johdonmukaisesti arjen toteutukseen. Pitkällä aikavälillä kilpailukyky vahvistuu organisaatioissa, joissa johtoryhmä kykenee rakentamaan kestävää suorituskykyä, oppimista ja vastuunjakoa ilman jatkuvaa riippuvuutta yksittäisistä avainhenkilöistä.